Ajatuksia ja tekoja

Ajankohtaisia ajatuksia, aloitteita ja puheita. Uusimmat ylimpänä.

  • Julkisten sote-palvelujen saanti ja rahoitus on turvattava

    Asukkaille on tärkeintä saada tarvitsemansa palvelut. Palveluista perittävällä asiakasmaksulla on kuitenkin yhä suurempi merkitys palveluihin hakeutumiseen, koska maamme hallitus on heikentänyt monen toimeentuloa. Hyvinvointialueilla tulee olla toimivat periaatteet asiakasmaksujen alentamiseksi tai niistä kokonaan vapauttamiseksi. Palveluihin hakeutuvalle on toissijaista, minkä verran palvelut maksavat hyvinvointialueelle. Meidän…

    Lue koko kirjoitus

    Asukkaille on tärkeintä saada tarvitsemansa palvelut. Palveluista perittävällä asiakasmaksulla on kuitenkin yhä suurempi merkitys palveluihin hakeutumiseen, koska maamme hallitus on heikentänyt monen toimeentuloa. Hyvinvointialueilla tulee olla toimivat periaatteet asiakasmaksujen alentamiseksi tai niistä kokonaan vapauttamiseksi.

    Palveluihin hakeutuvalle on toissijaista, minkä verran palvelut maksavat hyvinvointialueelle. Meidän päättäjien on kuitenkin huolehdittava palveluihin pääsyn ja yhdenvertaisten palvelujen lisäksi myös rahoituksesta.

    Sote-uudistuksen yksi tavoite oli kustannusten kasvun hillitseminen. Käytännössä eri kunnista siirtyneiden sote-palvelujen laittaminen yhteen organisaation on vaikuttanut monen työntekijän työtehtäviin ja toimintojen järjestämiseen. Se on myös johtanut palvelujen siirtymiseen toisaalle. Onneksi on ollut myös mahdollista parantaa toimintaa ja laajentaa hyviä käytäntöjä eri alueille. Yksi hyvä esimerkki siitä on Espoossa sijaitsevan diabeteskeskuksen toimintamalli. Saamieni tietojen mukaan diabeteskeskustoimintaa ollaan laajentamassa Lohjan alueelle.

    Sote-palvelujen saatavuuteen ja rahoitukseen liittyy kuitenkin vielä vakavia huolia. Maamme hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka edistävät erityisesti yksityisten lääkäriyritysten toimintaa ja joista hyötyy vain harva. Siitä esimerkkinä on Kela-korvausratkaisu, jonka kokonaisuus ja loppusumma on vielä epäselvää.

    Asukkaiden tarvitsemien palvelujen turvaaminen tulee entistä hankalammaksi, jos hallituksen tavoitteiden mukaisesti hyvinvointialueen omia palveluja karsitaan ja toimintaa siirretään markkinoille. Sen jälkeen sote-rahat eivät tulisi riittämään edes palvelujen nykytasoon, koska rahaa menisi vielä nykyistä enemmän yksityisille palvelujen tuottajille.

    Hallitus suosii palveluja, joissa muutaman minuutin puhelusta lääkärille joutuu maksamaan useita satoja ja perusvastaanottokäynnistä ainakin kymmenenkertaisen summan siihen verrattuna, mitä se maksaisi hyvinvointialueen palveluissa. Onneksi systemaattinen julkisen sektorin toimintojen alasajo vaikuttaa olevan vasta alkumetreillä, eikä virheiden korjaaminen ole vielä mahdotonta.

    Nyt tulee keskittyä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja jättää puuhastelu yksittäisten lääkärikäyntien ja markkinoiden edistämisen kanssa. Hyvinvointialueiden ydinpalvelujen ja tukipalvelujen ajamista markkinoille ei tule tehdä, sillä yksityisten ja julkisten palvelujen päällekkäinen palvelutuotanto tulisi hyvin kalliiksi.

    Hyvinvointialueilla on ja tulee olla jatkossakin vastuu palveluista normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yksityinen palvelutuotanto voi täydentää hyvinvointialueen palveluja. Haluaako hallitus todella siis karsia hyvinvointialueiden omia palveluja?

     

    Johanna Värmälä (sd.)

    Sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen

  • Siuntion sote-keskuksen saamiseksi on tehty aluevaltuustoaloite

    Kuusitoista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettua esittää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue osallistuisi Siuntion sote-keskuksen toteuttamiseen ja arvioisi, mitä ikäihmisten ja muiden palveluja voisi sijoittaa sote-keskukseen esimerkiksi arviointiyksikön lisäksi alueellisten palvelujen saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. Meillä tulee olla kattavasti palveluja, jotta palvelut toimivat. Tällä…

    Lue koko kirjoitus

    Kuusitoista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettua esittää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue osallistuisi Siuntion sote-keskuksen toteuttamiseen ja arvioisi, mitä ikäihmisten ja muiden palveluja voisi sijoittaa sote-keskukseen esimerkiksi arviointiyksikön lisäksi alueellisten palvelujen saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi.

    • Meillä tulee olla kattavasti palveluja, jotta palvelut toimivat. Tällä hetkellä on tiedossa, että Siuntion osastotoiminnan lakkauttamiseen liittyy riskejä. Onko osastopaikkoja riittävästi? Onko potilaiden kotiutuminen turvallista, kun tavoitellaan hoitojaksojen lyhentymistä? Nämä riskit on huomioitava palvelujen järjestämisessä ja Siuntion nykyisen osastotoiminnan lopettamisen valmistelussa, toteaa aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Johanna Värmälä (sd.).

    Siuntio on suunnitellut sote-keskusta, jossa olisi tarkoitus olla tilaa muun muassa ikäihmisten palveluille. Kyseinen keskus korvaisi nykyisen huonokuntoisen terveysaseman. Sosiaali- ja terveysministeriö on puoltanut hanketta jo vuonna 2020.

    Aluevaltuuston hyväksymän palvelustrategian mukaisen palveluverkostolinjauksen mukaan osastotoimintaa keskitetään ensisijaisesti sairaalakampusten läheisyyteen. Kyseisen linjauksen ja vuoden 2025 budjettiin liittyvän neuvottelutuloksen perusteella vuodeosastot, arviointiyksiköt ja asumispalvelut muodostavat kokonaisuuden. Uudelleen profilointia tehtäessä varmistetaan palvelutarpeen mukaisten osastopaikkojen, arviointiyksiköiden ja asumispalvelupaikkojen riittävyys.

    • On tärkeää huolehtia, että aluevaltuuston päättämät linjaukset toteutuvat. Siksi me demarit laadimme aloitteen. Hienoa, että aloite sai tukea myös muista aluevaltuustoryhmistä, toteaa aloitteen toinen laatija, Eeva Hiila (sd.).

    Aluehallitus on käsitellyt Siuntion vuodeosastotoimintaan liittyvää selvitystä marraskuun kokouksessaan. Aluehallituksen enemmistö on tukenut Siuntion nykyisen vuodeosastotoiminnan keskittämistä sairaalakampusten läheisyyteen. On kuitenkin tärkeää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on käytössä alueellisesti kattavasti palveluja, riittävä määrä vuodeosastopaikkoja ja uusia arviointiyksikköpaikkoja lähivuosina.

     

    Lisätietoja:

    Johanna Värmälä p.050 592 7619

  • Aluevaltuutetut haluavat järjestöille maksuttomia tiloja

    22 aluevaltuutettua jätti 1.10.2024 pidetyssä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa Johanna Värmälän (sd.) laatiman aloitteen, jossa esitetään, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue laatii tilojen kuntalaiskäytön ja hyte-järjestöjen tarvitsemien tilojen käytön periaatteet. Periaatteissa määriteltäisiin muun muassa vanhus-, sota- ja siviiliveteraanien, eläkeläis-, vammais-, sairaus- ja…

    Lue koko kirjoitus

    22 aluevaltuutettua jätti 1.10.2024 pidetyssä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa Johanna Värmälän (sd.) laatiman aloitteen, jossa esitetään, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue laatii tilojen kuntalaiskäytön ja hyte-järjestöjen tarvitsemien tilojen käytön periaatteet. Periaatteissa määriteltäisiin muun muassa vanhus-, sota- ja siviiliveteraanien, eläkeläis-, vammais-, sairaus- ja työttömyysjärjestöjen mahdollisuus saada tiloja käyttöönsä maksutta.

     

    Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategian mukaan kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on toimivaa ja tavoitteellista. Toimintamallit ja yhteistyökäytännöt rakennetaan yhdessä asukkaita varten. Hyvinvointialue myös tukee toiminnassaan järjestöjen ja yhteisöjen roolia asukkaiden arjen toimintaedellytysten ja -kyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

     

    Muun muassa Espoossa järjestöillä on ollut mahdollisuus saada tiloja maksuttomasti käyttöönsä jo ennen hyvinvointialueen toiminnan aloittamista. Toimitilojen saaminen maksutta on edistänyt vapaaehtoisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia.

     

    Hyvinvointialueella on meneillään kokeilu, jossa järjestöille tarjotaan tiloja maksutta hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Kokeilun alustavat tulokset ovat myönteisiä.

     

    Tänä vuonna osalle järjestöistä on kuitenkin lähetetty hyvinvointialueelta viestiä, jonka mukaan järjestöjen pitäisi maksaa vuokraa tiloista, joita ne käyttävät. Ilmoitetut vuokrat ovat vaikuttaneet kohtuuttomilta.

     

    Järjestämislain mukaan hyvinvointialueen on edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja toimittava näihin asioihin liittyen yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. Kuntia on tuettava hyvinvointialueen asiantuntemuksella.

     

    Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyösopimuksen valmistelu on aloitettu. Kuntien kanssa käytävissä keskusteluissa määritellään muun muassa hyte-työn ja hyte-järjestöjen toiminnan tukemiseen liittyvä työnjako.

     

    – Toivottavasti jätetty aloite edistää järjestöjen mahdollisuutta toimia ja tehostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää yhteistyötä, Värmälä toteaa.

     

     

     

    Lisätietoja: Johanna Värmälä 050 5927619

  • Kestävällä yhteistyöllä vahvistetaan kriisinsietokykyä

    Huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyvät säädökset näyttävät välillä unohtuvan päätöksiä tehtäessä, vaikka ne pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Hyviä esimerkkejä löytyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteosta.  Arvioidessaan vuoden 2021 toimintaa tarkastuslautakunta kiinnitti huomion erityisesti in house -toimintoihin, joita on esimerkiksi sairaaloiden ateriapalveluissa. Hyvinvointialueen ei…

    Lue koko kirjoitus

    Huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyvät säädökset näyttävät välillä unohtuvan päätöksiä tehtäessä, vaikka ne pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Hyviä esimerkkejä löytyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteosta. 

    Arvioidessaan vuoden 2021 toimintaa tarkastuslautakunta kiinnitti huomion erityisesti in house -toimintoihin, joita on esimerkiksi sairaaloiden ateriapalveluissa. Hyvinvointialueen ei tarvitse hankkia kyseisiä palveluja kilpailutuksella, koska se on niiden omistaja. Tarkastuslautakunta halusi kuitenkin edistää markkinaehtoista toimintaa.

    Markkinoiden hyödyntäminen nousee keskusteluun myös maamme tulevan hallituksen linjauksissa. Taustalla ovat muun muassa asiantuntijoiden ehdotukset valtiovarainministeriölle. Ehdotuksia arvioitaessa pitäisi huomioida toimintojen kokonaisuus, jossa yhteistyöllä saadaan kustannustehokasta ja sujuvaa palvelua. 

    Tukipalveluiden ulkoistuksella ei saada palvelujen laadun ja kokonaisuuden kannalta parasta tulosta. Ulkoistettu toiminta myös heikentää hyvinvointialueiden valmiutta huolehtia palveluista häiriötilanteissa. Esimerkiksi ruokapalvelut tulee huomioida valmiussuunnittelussa valtakunnallisten linjausten perusteella kriittisinä palveluina. 

    Kaikki puolueet jakavat huolen hyvinvointialueiden ja kuntien taloustilanteesta, mutta huoli unohtuu ulkoistamispäätöksissä. Näin kävi myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa aluehallituksen enemmistö päätti ulkoistaa ateriapalvelut. Päätös uhkaa työntekijöiden töiden jatkumista ja tarkoittaa myös loppua hyvälle HUS-yhteistyölle, jota on tehty esimerkiksi Espoon sairaalassa. Hyvinvointialueen kustannuksia ei saisi kasvattaa ja hyviä toimintamalleja rikkoa vain siksi, että kokoomus ja RKP haluavat tukea yritystoimintaa.

    Johan Kvarnström (sd.), Uusimaa, kansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas

    Johanna Värmälä (sd.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas

  • Taksilakia tulee uudistaa edelleen

    Ministeri Berner (kesk.) vei aikanaan käytäntöön taksiuudistuksen, jonka tavoitteena oli lisätä kilpailua taksimarkkinoilla ja madaltaa taksimatkojen hintoja. Uudistuksen vuoksi myös kuntien oli kilpailutettava sosiaali- ja terveystoimen vastuulla olevat kuljetuspalvelut. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan kuntien tuli kilpailuttaa välityspalvelu ja sen ohjaukseen tuleva liikennöinti…

    Lue koko kirjoitus

    Ministeri Berner (kesk.) vei aikanaan käytäntöön taksiuudistuksen, jonka tavoitteena oli lisätä kilpailua taksimarkkinoilla ja madaltaa taksimatkojen hintoja. Uudistuksen vuoksi myös kuntien oli kilpailutettava sosiaali- ja terveystoimen vastuulla olevat kuljetuspalvelut. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan kuntien tuli kilpailuttaa välityspalvelu ja sen ohjaukseen tuleva liikennöinti joko yhdessä tai erikseen. Esimerkiksi Espoossa tästä seurasi kuljetuspalvelujen käyttäjille vuosien piina, joka jatkuu edelleen. Myös taksiautoilijat joutuivat koville muun muassa siksi, että kuntien maksamia korvauksia vammaisten ja ikäihmisten taksiautoilusta muutettiin merkittävästi. 

    Ministeri Bernerin uudistus on osoittautunut epäonnistuneeksi, sillä olemassa olevien tietojen mukaan uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutuneet. Hintojen lasku ei ole toteutunut erityisesti palkkojen ja autoilun kustannuksien vuoksi. Kuljetuspalvelujen käyttö on hankaloitunut ja ollut jopa turvatonta. Kela-kyytien määrä on vähentynyt erityisesti Uudellamaalla. Lisäksi uudistus on aiheuttanut veronkiertoa.

    Marinin hallitus on jo tehnyt joitakin korjauksia taksilainsäädäntöön. Korjaukset kohdistuivat muun muassa harmaan talouden torjuntaan. Myös taksien käytön turvallisuutta edistettiin kuljettajiin liittyvällä sääntelyllä. Parannettavaa on silti edelleen. Parannusten tekemiseen on myös velvoite, sillä eduskunta hyväksyi Suna Kymäläisen (sd) johtaman liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuman ongelmien poistamisesta. Valiokunnan lausumassa toivotaan, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy valmistelemaan Kela-kyytien ja muidenkin julkisten kyytien uudistuksia. 

    On erittäin vakavaa, että kuljetuspalveluja käyttävät ovat kärsineet ja taksiautoilijat ovat joutuneet koville alalla pärjätäkseen. Tehdyt toimenpiteet tilanteen parantamiseksi ovat olleet tarpeen, mutta loputkin kuljetuspalveluissa olevat ongelmat tulee poistaa. 

    Uuden ei-markkinaehtoisen toimintatavan tulee varmistaa vammaisille ja ikäihmisille toimivat ja turvalliset kuljetuspalvelut. Uudistusta tarvitaan myös siksi, että kuljetuspalvelujen hankinnat ylityöllistävät hyvinvointialueiden virkamiehiä. On löydettävä taloudellisempi tapa toimia velvollisuuden hoitamiseksi. Järkevästä toimintatavasta hyötyvät myös taksiautoilijat. 

    Johanna Värmälä, sairaanhoitaja YAMK, hallintotieteiden maisteri, Espoo

    Pirkko Kuusela, Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja

  • Henkilöstö huomioitava paremmin hyvinvointialueiden päätöksenteossa

    Vuoden vaihteessa sote- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Historiallinen uudistus ei muuta heti merkittävästi asukkaiden elämää ja palveluita, mutta myllertää alueellamme 9000 työntekijän arkea, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen työntekijöiden siirtyessä nykyiseltä kuntatyönantajaltaan hyvinvointialueen työntekijöiksi.  Hyvinvointialueen tulee olla…

    Lue koko kirjoitus

    Vuoden vaihteessa sote- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Historiallinen uudistus ei muuta heti merkittävästi asukkaiden elämää ja palveluita, mutta myllertää alueellamme 9000 työntekijän arkea, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen työntekijöiden siirtyessä nykyiseltä kuntatyönantajaltaan hyvinvointialueen työntekijöiksi. 

    Hyvinvointialueen tulee olla reilu työnantaja, joka edistää arjessa ja päätöksenteossa työntekijöiden saatavuutta, työssä jaksamista ja pysymistä. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus osallistua oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. Sillä on vaikutusta henkilöstön ja siten myös palvelujen saatavuuteen. 

    Henkilöstö on tärkein voimavara ja konkreettinen palveluidemme toteuttaja. Tällä hetkellä henkilöstöasioiden käsittely toteutuu kuitenkin vain minimissään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteossa. Aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikasta. Palvelut ja resurssit -lautakunta seuraa ja arvioi henkilöstön saatavuutta ja ohjaa henkilöstöpolitiikan strategisten linjausten valmistelua. Palvelualuejohtajat vastaavat palvelualueensa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Tämä jako pirstaloi osaltaan henkilöstön asioista huolehtimista.

    Toimielimillä ei ole mahdollisuutta keskittyä vain henkilöstöasioihin, joita varten tarvitaan henkilöstöjaosto. Se parantaa aluehallituksen mahdollisuutta huolehtia muista tärkeistä asioista sekä vahvistaa henkilöstöpoliittisten asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Henkilöstöjaostossa vaikutetaan aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin ja kehitettäisiin henkilöstöpoliittisia asioita. Henkilöstöjaoston tehtävä on myös merkittävien henkilöstöä koskevien ohjelmien ja periaatteiden linjaaminen. Henkilöstöohjelma toimii hyvinvointialueen henkilöstöä koskevana strategisena ohjauskirjana.  

    Henkilöstöjaosto on jo toiminnassa asukasluvultaan pienemmillä hyvinvointialueilla ja suuremmalla Pirkanmaan hyvinvointialueella. Henkilöstöjaostoa on kannatettu yli puoluerajojen. Henkilöstöjaosto tukee myös hyväksymäämme hyvinvointialuestrategiaa: ”Teemme yhdessä hyvinvoivan ja halutun työyhteisön”.

    Osassa Länsi-Uudenmaan kunnista on luottamushenkilöiden toimielin, jossa keskitytään työnantajapoliittisten näkemyksien muodostamiseen. Jotta kyseinen hyvä toimintamalli jatkuisi, on tärkeää saada läntiselle Uudellemaalle henkilöstöjaosto.

    Johanna Värmälä (sd.), Espoo, aluevaltuutettu, aluehallituksen varajäsen

    Eeva Hiila (sd.), Vihti, aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan puheenjohtaja

    Sini Felipe (sd.), Kirkkonummi, aluevaltuutettu, palvelut ja resurssit-lautakunnan jäsen

  • Palvelusetelit voivat ainoastaan täydentää omaa tuotantoa, eivät korvata sitä

    Eduskuntavaaliehdokas Kallio (kok.) toivoi, että palveluseteleitä hyödynnettäisiin läntisellä Uudellamaalla nykyistä enemmän (Kirkkonummen Sanomat 22.12.2022). Hänen mukaansa se nopeuttaisi palveluihin pääsyä. Espoossa on jo pitkään ollut käytössä suun terveydenhuollon palveluseteli, mutta silti palvelujen saannissa on erittäin huono tilanne. Lisäksi palvelusetelit ovat…

    Lue koko kirjoitus

    Eduskuntavaaliehdokas Kallio (kok.) toivoi, että palveluseteleitä hyödynnettäisiin läntisellä Uudellamaalla nykyistä enemmän (Kirkkonummen Sanomat 22.12.2022). Hänen mukaansa se nopeuttaisi palveluihin pääsyä. Espoossa on jo pitkään ollut käytössä suun terveydenhuollon palveluseteli, mutta silti palvelujen saannissa on erittäin huono tilanne. Lisäksi palvelusetelit ovat osoittautuneet asukkaita eriarvoistaviksi. Palvelusetelin vastaanottaminen voi olla mahdotonta, koska sitä käyttämällä palvelusta joutuu maksamaan vielä erikseen useita kymppejä ja jopa satasia. Toisaalta palvelusetelien myöntäminen on ollut pois julkisen sektorin palvelujen rahoituksesta. Espoon malli ei siis ole toimiva, koska omaa palvelua ei ole voitu vahvistaa palvelusetelien käytön rinnalla. 

    Terve suu on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja hoitamattomat hampaat voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Julkisen sektorin tehtävänä on edistää suun terveydestä huolehtimista. Suomella on pitkät perinteet alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluista, mutta nyt on aika huomioida myös vanhemmat ikäluokat. Erityisesti on syytä huolehtia pieni- ja keskituloisten mahdollisuudesta käyttää suun terveydenhuollon palveluja. 

    Hyvinvointialueilla – niin myös meidän alueellamme – tulee olla riittävästi omaa palvelutuotantoa, mikä on Marinin hallituksen esittämän ja eduskunnan hyväksymän sote-uudistuksen linjaus. Julkisen sektorin palveluja tulee vahvistaa edelleen tämän linjauksen toteutumiseksi. Yksityinen sektori täydentää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Tiukassa taloustilanteessa kannattaa myös tiedostaa, että suun terveydenhuollon palvelut ovat Espoosta saamieni tietojen perusteella julkisella sektorilla edullisempia kuin yksityisellä. 

    Palveluseteli ei saa olla tulevaisuudessa julkisen puolen säästökeino, kuten Kallio toteaa, mutta myöskään yksin sen varaan ei voi jättää palveluiden tarjontaa. Nähtäväksi jää, onko hyvinvointialueella edes varaa palvelusetelin arvon nostamiseen. 

    Johanna Värmälä (sd.), sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu 

  • SOTE-uudistus mahdollistaa diabeetikoiden hoidon laadun vahvistamisen

    Jorvin sairaalassa toimii diabeteskeskus, joka palvelee espoolaisia tyypin 1 diabeetikoita ja vaikeahoitoista sairautta sairastavia tyypin 2 diabeetikoita. Diabeteskeskus on Espoon kaupungin ja HUS:n yhteinen. Espoon kaupungin ja HUS:n työntekijöiden sujuvalla yhteistyöllä mahdollistetaan tehokas diabeetikoiden asioiden hoitaminen, hyödyntämällä samalla eri ammattilaisten…

    Lue koko kirjoitus

    Jorvin sairaalassa toimii diabeteskeskus, joka palvelee espoolaisia tyypin 1 diabeetikoita ja vaikeahoitoista sairautta sairastavia tyypin 2 diabeetikoita. Diabeteskeskus on Espoon kaupungin ja HUS:n yhteinen. Espoon kaupungin ja HUS:n työntekijöiden sujuvalla yhteistyöllä mahdollistetaan tehokas diabeetikoiden asioiden hoitaminen, hyödyntämällä samalla eri ammattilaisten osaamista. Diabeteskeskuksen toiminta on parantanut diabeetikoiden hoidon laatua, koska hoidon suunnitelmallisella toiminnalla on voitu parhaimmillaan vähentää kaikkein vaativimman ja kalleimman hoidon tarvetta. 

    Yksi diabeteskeskus ei kuitenkaan riitä koko läntisen Uudenmaan hyvinvointialueen diabetespotilaiden hoitamiseksi. Syynä on muun muassa se, että tälläkin hetkellä diabeteskeskuksen asiakkaina olevat diabeetikot joutuvat odottamaan diabeteskeskuksen lääkärille ja hoitajalle pääsemiseksi jopa kuukauden. Diabeteskeskus on tosin organisoinut toimintaansa siten, että akuuteissa tilanteissa vastaanotolle pääsee nopeammin. 

    Näkemyksemme mukaan Läntiselle Uudellemaalle tarvittaisiin toinenkin diabeteskeskus, joten sellaisen perustamista Lohjalle kannattaisi mielestämme harkita. Diabeteskeskuksen toiminnan laajentaminen olisi sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen ja toiminta perustuisi potilaskeskeisyyteen sekä henkilöstön osaamista tukevaan toimintaan. Toiminnan onnistumiseksi se tulisi toteuttaa henkilöstöä kuunnellen ja toisaalta terveyskeskuksissa toteutettava hoito säilyisi kaikesta huolimatta edelleen tärkeässä roolissa diabetespotilaiden hoidossa.   

    Johanna Värmälä (sd.), Espoo, sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri, erityisasiantuntija

    Seija Ovaskainen (sd.), Lohja, sairaanhoitaja (YAMK), väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

    Birgitta Kuosmanen (sd.), Lohja, sairaanhoitaja, sydänhoitaja, rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys

  • Hoitajille pääsyä tulee seurata

    Valmiuslaki vaikuttaa vuoden sisällä toistamiseen kiireettömään hoidon hoitotakuun noudattamiseen. Normaalitilanteessa yhteydensaantia ja hoitoon pääsyä seurataan. Terveysasemilta saadaan tietoja siitä, kuinka kauan kestää päästä kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle. Hammashoidosta julkaistaan hammaslääkärille ja suuhygienistille pääsyyn liittyviä tietoja. Jatkossa myös terveysasemien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotoille pääsystä tulisi…

    Lue koko kirjoitus

    Valmiuslaki vaikuttaa vuoden sisällä toistamiseen kiireettömään hoidon hoitotakuun noudattamiseen. Normaalitilanteessa yhteydensaantia ja hoitoon pääsyä seurataan. Terveysasemilta saadaan tietoja siitä, kuinka kauan kestää päästä kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle. Hammashoidosta julkaistaan hammaslääkärille ja suuhygienistille pääsyyn liittyviä tietoja. Jatkossa myös terveysasemien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotoille pääsystä tulisi saada seurantatietoja.

    Hoitajat osallistuvat moniammatilliseen työhön, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa pitkäaikaissairaiden suunnitelmallisen hoidon edistäminen. Siinä tärkeinä ”työkaluina” ovat hoitosuunnitelmat, jotka on tehtävä lain perusteella. Valitettavasti hoitosuunnitelmien tekemiseen liittyvien tietojen saamisessa on kuitenkin ollut ongelmia jo pitkään. Tietoja tarvitaan päätöksenteossa muun muassa siksi, että niistä ilmenee, miten asiakkaat saavat hoitoa ja mitkä ovat hoitajien ja lääkäreiden mahdollisuudet tehdä työtänsä.

    Suunnitelmallista hoitoa edistetään siis hoitosuunnitelman tekemisellä. Asiakasmaksut voivat kuitenkin hankaloittaa hoitoon hakeutumista. Onneksi eduskunta on uudistanut asiakasmaksulakia, joten perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot ovat maksuttomia kaikkialla heinäkuun alusta alkaen. Terveysasemien hoitajilla käynneistä ei ole peritty maksua Espoossa. Tosin virkamiehet esittivät maksun käyttöönottoa vuonna 2016. Maksu estettiin meidän demareiden johdolla, kun olin sote-lautakunnan puheenjohtaja.

    Koska hoitajakäyntien maksut eivät ole enää jatkossa uhkana, pitäisi nyt edistää hoitajien kiireettömille vastaanotoille pääsyn seurantaa. Se olisi yksi tapa osoittaa heidän työnsä tärkeys. Valtakunnallista ohjeistusta odotellessa seuranta voidaan huomioida kaupungin toiminnassa, joten tein siitä esityksen valtuustoseminaarissa.

    Johanna Värmälä (sd.)
    Kaupunginvaltuutettu
    Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. vpj.

© 2026 Johanna Värmälä · Vaalimainonnan maksaja: Johanna Värmälän kannatusyhdistys ry

© 2026 Johanna Värmälä · Campaign advertising paid for by: Johanna Värmälän kannatusyhdistys ry

© 2026 Johanna Värmälä · Valreklamens betalare: Johanna Värmälän kannatusyhdistys ry

Johanna tavattavissa

marraskuu 2026
ma ti ke to pe la su
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30