28.1.2019
Valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että kotihoidosta on tullut jopa hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on monesti hyvin heikko. Hoiva-asumispaikkoihin pääseminen on puolestaan vieläkin liian hankalaa.
Kotihoidon arkea tulee parantaa, jotta asiakkailla on turvallista olla kyseisissä palveluissa ja työntekijät jaksavat erittäin tärkeässä työssään. Asiakkailta tulleen palautteen mukaan työntekijöiden käynnit ovat joskus liian lyhytkestoisia. Työntekijät puolestaan kokevat, että heillä on liian tiukka työtahti. Turvallisuus paranee, kun ammattilaiset ovat vakinaisia, yhdellä työntekijällä on kohtuullinen määrä asiakkaita vastuullaan ja asiakkaille vieraita sijaisia on mahdollisimman vähän.
Kotihoidon kehittäminen on otettava jokaisessa kunnassa kärkihankkeeksi. Sen kehittämisessä on myös valtakunnallisilla linjauksilla merkitystä. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto. Silloin on otettava huomioon myös se, että hoiva-asumispaikkoja on lisättävä, jotta niihin pääsee asianmukaisesti.
Hoiva-asumisella on siis merkitystä kotihoidon kuntoon saamisessa. Valitettavasti hoiva-asumismaksut ovat kuitenkin nousseet kohtuuttoman korkeiksi. On myös väärin, että Suomessa on mahdollista tavoitella voittoa ikäihmisten hoiva-asumispalveluilla. Toisin on mm. Hollannissa. Jos asia kiinnostaa maamme hallituspuolueita, olisi hyvä tietää, miksi maamme hallituspuolueet sallivat bisneksen tekemisen vanhustenpalveluissa, vaikka se nostaa mm. hoiva-asumisen hinnat kohtuuttomiksi? Onko maamme hallituksella tahtoa parantaa tilannetta niin kotihoidossa kuin hoiva-asumispalveluissa?
Johanna Värmälä, Espoo
Sairaanhoitaja (YAMK)