19.2.2019
Ministeri Vehviläinen kuvaa kolumnissaan (vm.fi 7.2.2019) kuntien, aluehallintoviraston ja Valviran rooleja vanhuspalvelujen valvonnassa. Hän myös toteaa, että kunnalla tai kuntayhtymällä tulisi olla riittävät resurssit valvontaan. Valvontaresurssien niukkuus on varmasti ollut yksi syy, miksi ongelmiin ei ole puututtu niin tehokkaasti. Se ei kuitenkaan yksin selitä vuosia jatkuneita ongelmatilanteita.
Olemme erittäin tyytyväisiä, että työntekijämäärä on noussut isoksi puheenaiheeksi hoiva-asumiseen liittyvien ongelmien myötä. Henkilöstön määrä ja asukkaiden edun mukainen työnjako vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen ja heidän mahdollisuuksiin tehdä hoito- ja hoivatyötä, joten keskustelu ei saisi päättyä suosituksiin. Laatusuosituksista on edettävä säädöksiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että henkilöstömitoitusasiaan ei saada parannusta tämän hallituksen aikana. Seuraavalla hallituksella on näytön paikka hoitajamäärän kirjaamisesta lakiin.
Suosituksien aika on ohi myös valvonnassa. Kunnissa tarvitaan suosittelujen sijaan valtakunnallista linjausta, jossa on portaittainen etenemismalli ongelmien hoitamiseen. Malli antaisi kuntien virkamiehille selkänojaa, johon tukeutuen heidän ei tarvitse kokea loukkaavansa palvelujen tuottajia. Nyt sellainen huoli on johtanut jopa valvontakäyntien ilmoittamiseen ennalta, jotta ne eivät tulisi yllätyksenä palvelujen tuottajalle. Lisäksi palvelujen tuottajat ovat saaneet liian pitkän ajan, jopa vuosia, ilmenneiden epäkohtien poistamiseen.
Valvontaan liittyviä toimenpiteitä tarvitaan siis kunnissa ja valtakunnallisesti. Kunnissa toteutettava operatiivinen valvonta ei saisi jatkossa tarkoittaa sitä, että virkamiehet ovat liian myötämielisiä palvelujen tuottajia kohtaan. Valtiollisen valvontaviranomaisen on yhtä lailla tiukennettava toimintaansa. Ei ole kenenkään edun mukaista, että aluehallintovirasto vain suosittelee toimenpiteitä tilanteessa, jossa hoivakodissa on vakavia ongelmia. Suositusten sijaan tarvitaan velvoittavia toimenpiteitä. Riittävän velvoittavat toimenpiteet mahdollistavat vanhuspalvelujen tilanteen parantamisen.
Johanna Värmälä, Espoo
sairaanhoitaja (YAMK),
JHL:n erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.vpj.
Lea Mäkinen, Siuntio
perushoitaja,
Superin pääluottamusmies