Siirry suoraan sisältöön

Valinnanvapauden kääntöpuoli

13.2.2015

Valinnanvapaus palveluissa vaikuttaa oikein mukavalta, kun todetaan, että asiakas saa valita itselleen sopivista tahoista palvelua tuottavan toimijan saadakseen palveluja. Valinnanvapaudella on kuitenkin kääntöpuolensa ja äärimmilleen viety valinnanvapaus johtaa terveyspalveluissa ikäviin asioihin, kuten eriarvoisuuden lisääntymiseen.

Oikeistolaiset puhuvat valinnanvapauden laajentamisen puolesta. He myös vastustavat verojen korottamista. Mitä näiden asioiden yhdistäminen tarkoittaa käytännössä? Sitäkin on syytä pohtia, ennen kuin antaa tukensa valinnanvapauden laajentamiselle.

Terveyspalveluissa julkisella sektorilla on merkittävä rooli terveyserojen kaventajana. Kyseisellä sektorilla tulee olla hyvät valmiudet palvelujen toteuttamiseen. Valinnanvapauden lisääminen tarkoittaisi sitä, että yksityisen sektorin lääkärifirmat osallistuisivat palvelujen tuottamiseen tasavertaisena julkisen sektorin kanssa. No tuo tasavertaisena toimijana toimiminen on huono käsite kuvaamaan asiaa, koska on niin, että vain julkisella puolella pystytään hoitamaan kaikkein vaativimmat vaivat.

Valinnanvapauden laajentaminen terveyspalveluissa vaatisi rahoitusta. Verojen korotusta vastustavat ovat siis ajamassa samalla asiakasmaksujen omavastuuosuuksien korottamista ja uusia asiakasmaksuja, koska muuten heidän ajamaansa valinnanvapauden laajentamista ei voi rahoittaa. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että asiakasmaksut olisivat kohtuuttomia pieni- ja keskituloisille. Uutena maksuna tulisi käyttöön varmaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottoihin liittyvä käyntimaksu, mikä myös heikentäisi asiakkaan mahdollisuutta hakeutua hoitoon oikea-aikaisesti. Se oikeistolainen, joka toteaa, että näin ei tulisi tapahtumaan, kannattaa julkisten palvelujen karsimista, koska jollain tavalla palvelut tulee rahoittaa.

Ruotsin terveydenhuollossa oleva malli, raha seuraa potilasta, haluttiin valinnanvapauden lisäämiseksi. Nyt sen on todettu lisäävän eriarvoisuutta terveyspalvelujen saannissa ja terveyseroja. Ruotsin kokemukset ovat varoittavia esimerkkejä siitä, mitä valinnanvapaus äärimmilleen vietynä voi aiheuttaa.

Vaihtoehto terveyserojen kaventamiselle ja palvelujen saannin parantamiselle on onneksi olemassa. Se on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja toiminnan varmistaminen. Onkin syytä kysyä, miksi oikeisto kannattaa valinnanvapauden lisäämistä siihen liittyvistä ongelmista huolimatta?