Siirry suoraan sisältöön

Palvelusetelit voivat ainoastaan täydentää omaa tuotantoa, eivät korvata sitä

Eduskuntavaaliehdokas Kallio (kok.) toivoi, että palveluseteleitä hyödynnettäisiin läntisellä Uudellamaalla nykyistä enemmän (Kirkkonummen Sanomat 22.12.2022). Hänen mukaansa se nopeuttaisi palveluihin pääsyä. Espoossa on jo pitkään ollut käytössä suun terveydenhuollon palveluseteli, mutta silti palvelujen saannissa on erittäin huono tilanne. Lisäksi palvelusetelit ovat osoittautuneet asukkaita eriarvoistaviksi. Palvelusetelin vastaanottaminen voi olla mahdotonta, koska sitä käyttämällä palvelusta joutuu maksamaan vielä erikseen useita kymppejä ja jopa satasia. Toisaalta palvelusetelien myöntäminen on ollut pois julkisen sektorin palvelujen rahoituksesta. Espoon malli ei siis ole toimiva, koska omaa palvelua ei ole voitu vahvistaa palvelusetelien käytön rinnalla. 

Terve suu on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja hoitamattomat hampaat voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Julkisen sektorin tehtävänä on edistää suun terveydestä huolehtimista. Suomella on pitkät perinteet alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluista, mutta nyt on aika huomioida myös vanhemmat ikäluokat. Erityisesti on syytä huolehtia pieni- ja keskituloisten mahdollisuudesta käyttää suun terveydenhuollon palveluja. 

Hyvinvointialueilla – niin myös meidän alueellamme – tulee olla riittävästi omaa palvelutuotantoa, mikä on Marinin hallituksen esittämän ja eduskunnan hyväksymän sote-uudistuksen linjaus. Julkisen sektorin palveluja tulee vahvistaa edelleen tämän linjauksen toteutumiseksi. Yksityinen sektori täydentää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Tiukassa taloustilanteessa kannattaa myös tiedostaa, että suun terveydenhuollon palvelut ovat Espoosta saamieni tietojen perusteella julkisella sektorilla edullisempia kuin yksityisellä. 

Palveluseteli ei saa olla tulevaisuudessa julkisen puolen säästökeino, kuten Kallio toteaa, mutta myöskään yksin sen varaan ei voi jättää palveluiden tarjontaa. Nähtäväksi jää, onko hyvinvointialueella edes varaa palvelusetelin arvon nostamiseen. 

Johanna Värmälä (sd.), sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu